Luontoretket
AIKA: TORSTAI, 15.7. KELLO 15.00
TAPAAMISPAIKKA: SÕRUN VENEVAJA
KESTO: NOIN 1,5 TUNTIA (5 KM)
HINTA: 5.-/AIKUINEN, ALAIKÄISILLE ILMAINEN
RETKENJOHTAJA: INNA LEPIK, PUHELIN (+372) 5661 0062
Torstaina 15. heinäkuuta ennen festivaalien avaamista teemme yhdessä Hiidenmaan retkiklubi Mukun johtajan Inna Lepikin kanssa pienen vaelluksen rantaa pitkin Sõruotsan kylien välillä. Puhumme menneisyydestä, näemme, miten kylä nykyisin elää, katselemme koskeloiden pesiä ja Hiidenmaalla harvinaisia kynäjalavia.
Retki alkaa Sõrun venevajan luota ja reitin pituus on n. 5 km, pääosan matkasta voi kulkea myös polkupyörällä. Koko retki kestää noin 1,5 tuntia.
AIKA: PERJANTAI, 16.7. KELLO 09.00-15.00
TAPAAMISPAIKKA: SALINÕMMEN SATAMA, KELLO 09.00
KESTO: NOIN 6 TUNTIA
HINTA: 35.-/OSALLISTUJA
RETKENJOHTAJA: INNA LEPIK, PUHELIN (+372) 5661 0062
Hiidenmaan suurimmalle luodolle – Heinlaidille – lähdemme Inna Lepikin johdolla perjantaina kello 9 Salinõmmen satamasta. Venematka kestää hieman yli tunnin. Takaisin satamassa olemme noin kello 15.
Heinlaid on 162 hehtaarin kokoinen luoto Heltermaan satamasta 5 kilometrin päässä kaakossa. Ensi kertaa luoto mainittiin vuonna 1620 (Hainalaidsholm). Heinlaid-nimi tulee siitä, että saarta on kautta aikojen käytetty (ennen kaikkea lampaiden ja nautojen) laitumena ja heinämaana. 1700-luvulla saarelta lähetettiin yhtenä vuonna 130 kuormaa heinää. Saman vuosisadan keskivaiheilla Heinlaidilla oli peltoja.
Saarta peittää valtaosin mäntymetsä, joka alkoi kasvaa 1800-luvun lopulla, ja niityt. Virossa harvinaisilla mäntyä kasvavalla niittytyypillä esiintyy mm. pulskaneilikkaa, meriparsahernettä ja putkikasvia Angelica palustris. Aluspohjan muodostaa Raikkülan kerrostuman kalkkikivi. Pintakate on hyvin ohut. Rantaa peittää järviruoko, hiekkaisessa merenpohjassa on kiviä.
Väestörekisterin tietojen mukaan Heinlaidilla asui vuonna 2018 pysyvästi yhteensä kuusi henkilöä. Vuonna 2019 hallitus kirjasi Heinlaidin piensaarten luetteloon – piensaarilla elää pysyvästi vähintään viisi henkeä (Lähde: Wikipedia). Ks. https://saared.ee/liikmed/heinlaid/
Luotoa esittelee kapteeni Endel Kaevats. Luotoon tutustumisen jälkeen kuuntelemme Tuule Kannin esittämää kannelmusiikkia ja Piret Päärin tarinoita.
AIKA: LAUANTAI, 17.7. KELLO 10.00-14.00
TAPAAMISPAIKKA: , KELLO 10.00
KESTO: NOIN 4 TUNTIA
HINTA:
RETKENJOHTAJA: TIIT MARAN/ INNA LEPIK, PUHELIN (+372) 5661 0062
Lauantaina 17. heinäkuuta kello 10 lähdemme Tallinnan eläintarhan johtajan Tiit Maranin kanssa Kalesten opintopolulle Kõpun niemellä. Tiit Marania on jo vuosien ajan Hiidenmaahan yhdistänyt muun muassa vesikon suojelutoiminta.
Kaleste opintopolku kulkee pitkin metsittyneitä dyynejä, joilla yksittäiset vanhat koukeroiset rantamännyt vaikuttavat muistuttavan jostain erittäin tärkeästä. Puhumme luonnosta, puhumme ihmisestä ja yhdessä olemisesta sekä rajoista.
Nagu alati, saab ka tänavu festivali ajal osa võtta Hiiu Folgi kaubamärgiks kujunenud loodusretkedest.
Tähelepanu! Kuna loodusmatkadele on igal aastal olnud palju huvilisi, aga kohtade arv on paraku piiratud, siis palume ennast kindlasti PIISAVALT VARAKULT REGISTREERIDA!
Täpsem info loodusmatkade kohta ja eelregistreerimine inna.lepik@gmail.com või 5647 5772
SÕRUOTSA LOODUSMATK- 15.07.2021 kell 15:00
Enne festivali avamist 15. juulil Sõru paadikuuris teeme koos Hiiumaa matkaklubi Muku juhi Inna Lepikuga väikese rännaku mööda rannaäärt Sõruotsa külade vahel. Räägime minevikust, näeme, kuidas küla praegu elab, vaatame kosklate pesi ja Hiiumaal haruldasi künnapuid.
Marsruudi pikkus on u 5 km, enamik maad on läbitav ka jalgrattaga. Kogu retk kestab umbes 1,5 tundi.
Matk algab kell 15 Sõru paadikuuri juuest. Osalustasu on täiskasvanule 5 eurot, alaealised tasuta.
Hind: 5.-/täiskasvanu, alaealistele tasuta
Aeg: neljapäev, 15.07 kell 15:00
Kohtumispaik: Sõru paadikuur
Kestvus: umbes1,5 tundi (5 km)
Matkajuht: Inna Lepik, telefon 5661 0062
RETK HEINALAIULE- 16.07.2021 kell 9:00
Reede hommikul sõidame Inna Lepikuga Salinõmme sadamast paadiga Hiiumaa suurimale laiule – Heinlaiule.
Heinlaid on 162 ha suurune laid Heltermaast 5 kilomeetrit kagus. Heinlaiu nimi tuleb sellest, et seda on pikka aega heinamaana kasutatud.
Aeg: reede, 16.07 kell 09:00-15:00
Kohtumispaik: Salinõmme sadam, kell 09:00
Kestvus: umbes 6 tundi
Hind: 35.-/osaleja
Matkajuht: Inna Lepik, telefon 5661 0062
Esmakordselt mainiti laidu 1620. aastal (Hainalaidsholm).
Saart katavad valdavalt männik, mis hakkas kasvama 19. sajandi lõpus, ja niidud. Eestis harva esineval männipuisniidul kasvavad näiteks aasnelk, asparhernes ja emaputk (Allikas: Wikipeedia).
Aluspõhi koosneb Raikküla lademe lubjakivist. Pinnakate on väga õhuke.
Rannaäärt katab pilliroog, merepõhi on kividega, aga liivane.
Saart on läbi aegade kasutatud loomade (eelkõige lammaste või veiste) karjamaana ning heinamaana. 18. sajandi ühel aastal saadi poolelt saarelt 130 koormat heinu. Põllud olid Heinlaiul sama sajandi keskel.
Kui avatakse Hiiumaa ja mandri vaheline jäätee, siis enamasti kulgeb see Heinlaiust lõuna poolt, kus tekib kiiremini tugev jää. Kui karm talv kestab piisavalt kaua, viiakse jäätrass laiust põhja poole, kus sügavam ja ühtlasem merepõhi võimaldab tekkida ühtlasemal jääkattel. Sedasi on toimitud nii 2003., 2006. kui ka 2011. aastal.
Rahvastikuregistri andmetel elas Heinlaiul 2018. aastal püsivalt kokku kuus inimest. Valitsus arvas 2019. aastal Heinlaiu väikesaarte nimistusse, millel elab püsivalt vähemalt viis elanikku (Allikas: Wikipeedia).
Vt https://saared.ee/liikmed/heinlaid/
Laidu tutvustab Endel Kaevats. Pärast laiu uudistamist kuulame kandlemuusikat Tuule Kannilt ja lugusid Piret Päärilt.
Heinlaiule minnakse sobiva ilma korral reedel kell 9 Salinõmme sadamast, paadisõit kestab pisut üle tunni. Tagasi sadamas oleme umbes kell 15.
RETK KALESTESSE- 17.07.2021
Laupäeval, 17. juulil läheme Tallinna loomaaia direktori Tiit Maraniga, keda seob Hiiumaaga Euroopa naaritsa kaitsetegevus, Kaleste õpperajale Kõpu poolsaarel. Rada viib mööda metsastunud luiteid, kus üksikud vanad jändrikud rannamännid tunduvad olevat millegi väga olulise meenutajad. Räägime loodusest, räägime inimesest ja koosolemisest ja piiridest.
